Johtajat keskustelivat. Toinen kysyi toiselta, miksi tämä oli erottanut sihteerinsä.
Hän kertoi: Kaksi viikkoa sitten oli minun 45 v syntymäpäiväni. Enkä ollut kovin innoissani, kun aamulla heräsin eikä vaimo edes onnitellut saatikka antanut lahjaa. Hän ei sanonut minulle edes hyvää huomenta. Ajattelin, että sellaisia vaimot ovat, mutta lapset sentään muistaisivat.
Sitten heräsivät lapset, mutta kukaan heistä ei sanonut sanaakaan.
Sen jälkeen menin toimistolleni. Tunsin itseni hyvin masentuneeksi ja pettyneeksi. Kun kävelin toimistooni, sihteerini sanoi: ”Hyvää huomenta pomo ja hyvää syntymäpäivää!” Se sai minut tuntemaan oloni hieman paremmaksi. Työskentelimme iltapäivään asti jolloin sihteerini koputti oveen ja sanoi: ”Tiedätkös ulkona on hyvin kaunis ilma ja on syntymäpäiväsi. Mitäs jos mentäisiin päivälliselle, vain sinä ja minä?”
Niinpä me menimme pieneen viehättävään maaseuturavintolaan. Joimme
parit martinit,päivällinen oli loistava, ja meillä oli todella hauskaa.
Sen jälkeen piti palata toimistolle, mutta hän sanoi: ”On niin kaunis päivä,onko meidän pakko mennä vielä toimistoon?” ”Enpä usko” vastasin, jolloin hän ehdotti menemistä hänen asuntoonsa. Niinpä teimmekin ja joimme vielä martinit ja poltimme savukkeet. Sitten hän sanoi käyvänsä vaihtamassa päällensä jotain mukavampaa, jos minulle
sopii. Vastasin myöntävästi.
Hän meni makuuhuoneeseen ja noin viiden minuutin kuluttua hän tuli takaisin syntymäpäiväkakku sylissään. Perässä kävelivät vaimoni ja lapseni, he kaikki lauloivat ”Hyvää syntymäpäivää”.
Ja minä istuin muina miehinä sohvalla munasilleen odottamassa.
