Vanhainkodissa asustivat Ville ja Tyyne

Vanhainkodissa asustivat Ville ja Tyyne, molemmat yli 80 vuotiaita vanhuksia. He viettivät paljon aikaa yhdessä ja viimein rakastuivat. Eräänä päivänä Ville sanoi:

”Minä tiedän, että emme enää voi rakastella tässä iässä, mutta jos otan penikseni esille niin voisitko pidellä sitä ihan vaan vaikka kädessä?”

Tyyne ajatteli, että eihän siinä mitään pahaa ole ja suostui pyyntöön. Niinpä sen jälkeen heidät nähtiin usein istumassa vanhainkodin pihalla olevan pienen romanttisen lammen äärellä ja Tyynellä oli Villen vehje kädessään.

Yhtenä päivänä Ville ei ilmaantunutkaan heidän yhteiselle tapaamispaikalleen. Tyyne huolestui ja alkoi etsiä Villeä. Viimein hän löysi Villen istumassa erään puun alla toisen vanhan rouvan kanssa ja rouvalla oli Villen vehje kädessään.

Tyyne meni heidän luokseen ja kirkui tuohtuneena Villelle: ”Olemme olleet yhdessä jo yli puoli vuotta ja meillä on ollut niin ihanaa.
Mitä hänellä muka on sellaista mitä minulla ei ole?”

Villelle tuli pieni hymy huulille ja hän vastasi: ”Parkinssonin tauti!”