Oli kaunis kevätpäivä Suomen Turussa, aurinko paistoi, linnut lauloi, kukat kukki, hento tuuli heilutteli puita. Poika oli pelaamassa jalkapalloa kadulla, kun pallo karkasi viereiselle hiljaiselle sivukujalle. Poika juoksi pallon perään ja kun sai sen kiinni, huomasi hän että kadun varteen parkkeerattu rättisitikka huojui ja heilui oikein aika lailla eestaas. Poika katsoi auton ikkunasta sisään, kauhistui vallan ja juoksi isänsä luo:
– Isä, isä! Tua autos nussitaan!!
– No no poik, tuallast kiälekäyttö. Sitä pait o kaunis keväine päiv, aurink paista, linnu laulla, kuka kukki ja hento tuul heilutta puit. Eihä se ny mikä ihme ol jos joku sellast harrasta.
– Mut isä, ko se naine o kuallu!
– Herra siunaa, mennääs katsomaa!
Ja toden totta auto heilui aikas lailla eessuntaas ja isä katsoi ikkunasta sisään. Näky oli kerrassaan kauhistuttava ja hän lähtikin poikansa kanssa juoksemaan kohti lähintä konstaapelia:
– Herra konstaapeli, herra konstaapeli, tual autos nussitaa!!
– No no herra, o kaunis keväine päivä, aurink paista, linnu laula, kuka kukki ja hento tuul heilutta puit. Eihä se ny mikään ihme ol jos jotakut vähä panetta!!
– Mut herra konstaapeli, kun se naine o kuallu!
– Mitäs saatans helveettens, mennääs katsomaa!
Ja totta tosiaan, auto heilui ja ryskyi eteen sekä taakse niin että iskarit huusivat hoosiannaa. Konstaapeli katsoi auton ikkunasta ja kauhistui vallan. Hän koputti auton ikkunaan ja sisällä oleva mies avasi sen:
– Tehä jumalaut nussitte siel autos!
– Mutta herra konstaapeli, o kaunis kevätpäivä, aurink paista, linnu laula, kuka kukki ja hento tuul heilutta puit. Mikä ihme se ny ol jos tekke ni kauhiast miäl et ol pakko toteutta ittiäns.
– Mutta tua naineha o iha selväst kuallu!!!
– Ei se mitää kuallu oo, se o tampereelt.
