Paavo oli johtaja ja teki paljon ylitöitä. Aikaa ei jäänyt perheelle ja vaimolle juuri ollenkaan. Illat venyivät pitkälle yöhön ja vähän vapaa-ajan vei keilailu ja golf, jos nyt ehti radalla tai kentällä käymään. Selvät stressin merkit alkoivat näkyä Paavon kasvoilla ja vaimo päätti ilahduttaa miestään suuntaamalla ajatukset muuhun kuin työntekoon.
Pohdittuaan aikansa rouva keksi että vie Paavon ulos tuulettumaan. Hän tilasi pöydän yökerhosta, jossa oli mm. strippari esiintymässä. Kun Paavo tuli myöhään illalla kotiin, vaimo sai houkuteltua hänet mukaansa hieman tuulettumaan, kuten vaimo asian ilmaisi. He tilasivat taksin ja lähtivät yökerhoon. Yökerhon ovella portsari moikkasi: ”Terve Paavo ja tervetuloa!”
Vaimo oli kovin hämmästynyt. Kun he pääsivät pöytään, vaimo kysyi: ”Oletko käynyt täällä ennen, kun portsari ilmiselvästi tunsi
sinut?” Paavo sanoi hieman kankeasti: ”En tietysti – mies on golfkentän hoitaja, joka tekee iltaduunia täällä. Siksi minä tunsin hänet.”
Pariskunta pääsi pöytään ja heti tuli tarjoilijatar paikalle: ”Hei Paavo! Otatko sen tavallisen. Lapin Kulta IV:sta tuopissa, kuten yleensä?” Vaimon verenpaine alkoi nousta ja hän kovisteli Paavoa: ”Miksi tarjoilijakin sinut tuntee?” Paavo vakuutti, että nainen on töissä myös keilahallin kassalla.
Sitten tuli stripparin vuoro esiintyä. Kun hän kesken esitystään huomasi Paavon, hän tuli tämän luo ja halasi hellästi, kysyen ”Haluatko, että tanssin sinulle tässä pöydällä niin kuin aina ennenkin?”
Se oli viimeinen pisara vaimolle, joka pyyhälsi itkien ja kiljuen ulko-ovelle ja sieppasi lähimmän taksin. Paavo juoksi tietysti perässä ja ehti kuin ehtikin samaan taksiin. Vaimo kiljui ja raivosi taksissa kuin viimeistä päivää. Taksikuski kääntyi istuimellaan ja virkkoi:”Terve Paavo, tavallista hurjempi mimmi mukana tänään!
