Eräänä päivänä Maxine Bairdilta, New Hope -eläinkodin omistajalta, kysyttiin ottaisiko hän väliaikaisesti aggressiivisen valkoisen pesukarhun. Baird oli pitänyt huolta jo yli 200:sta pesukarhusta, mutta luuli tämän olevan pahin. Eläinparka oli käynyt läpi paljon huonoja kokemuksia.

Kun pesukarhu saapui, se ei näyttänyt aggressiiviselta, vaan pelokkaalta ja surulliselta. “Pesukarhu oli likainen ja sillä oli haavoja”, Baird kertoo. Baird hoiti sen kuntoon rakkaudella ja hyvällä huolenpidolla.

“Yhtenä päivänä menin ulos ja istuin sen viereen. Minulla oli huono päivä ja minulla oli paljon asioita hoidettavana yksityiselämässään. Pesukarhu tuli luokseni ja haisteli minua, sitten se laittoi käpälänsä käteeni. Se ei ollut vielä lähestynyt ketään aikaisemmin”, Baird lisää. “Sen päivän jälkeen pesukarhu ei lakkaa halaamasta minua”, Baird kertoo,“se on luonani koko ajan, halii ja pussailee jatkuvasti.”

Vaikka tämä harvinainen pesukarhu osoittautui ihanaksi, Baird muistuttaa, että pesukarhut eivät ole lemmikkejä.