Jänöjussi ajeli upouudella maastopyörällään halki metsän. Sattui niin, että susi näki pyöräilijän ja kysyi:
”Mistäs sinä olet tuollaisen menopelin itsellesi hankkinut?”
”Jos sinä, susikuomaseni, et ryyppäisi niin paljon, niin pianhan sinäkin kykenisit ostamaan itsellesi yhden”, vastasi jänö.
Muutaman päivän kuluttua jänö huristeli upouudella harrikalla samaisen metsän halki, ja kuinka ollakaan, aivan samalla paikalla odotteli susi jänistä kysyen:
”Mutta hyvä tavaton, jänö, mistä sinä nyt tuollaisen moottoripyörän olet saanut?”
”Jos sinä, susikuomaseni, et ryyppäisi niin kauhean paljon, niin pianhan sinäkin kykenisit ostamaan itsellesi tällaisen”, vastasi jänöjussi.
Kului taas muutama päivä, ja jänöjussi istuskeli nyt puolestaan niityn laidalla. Yhtäkkiä hän kuuli pörinää taivaalta, ja vilkaistessaan ylös hän näki upouuden helikopterin, joka laskeutui niitylle. Ulos hyppäsi susi pukeutuneena tyylikkääseen liituraitapukuun, ranteessaan upea kultakello ja poltellen paksua havannalaissikaria. Tämän nähdessään jänöjussi kysyi ihmeissään sudelta:
”Voi ihmettä, susikuoma, mistä sinä olet kaikki nuo hankkinut?”
Susi vastasi leveästi virnistäen: ”Kas, minähän kävin palauttamassa ne pullot”.