Kaksi lakimiestä istui vierekkäin Oulun-koneessa.Toinen istui ikkunapaikalla ja toinen keskituolissa. Juuri ennen koneen lähtöä käytäväpaikalle istuuntui liikemies. Hän avasi solmionsa ja potkaisi kengät pois jaloistaan. Kone nousi ilmaan ja suuntasi pohjoiseen.
Hetken kuluttua ikkunapaikalla istunut lakimies kääntyi muiden puoleen ja sanoi: anteeksi, mutta minä ajattelin hakea kokiksen.voisitteko hieman nousta? Ei tarvitse,minä voin hakea kokiksen,koska olen tässä reunapaikalla,sanoi liikemies.
Kun hän oli lähtenyt, ikkunapaikan lakimies otti liikemiehen kengän ja sylkäisi siihen. Kun liikemies oli tuonut kokiksen,keskipaikan lakimies sanoi: Anteeksi,mutta minäkin haluaisin hakea kokiksen. Ei tarvitse,minä voin hakea sen. Kun liikemies oli mennyt, toinen lakimies otti liikemiehen toisen kengän ja sylkäisi siihen.Toinen lakimies sai kokiksensa. Miehet nojautuivat taaksepäin ja nauttivat lennosta.
Kun kone alkoi laskeutua Ouluun,liikemies sujautti kengät jalkaansa. Hän tunsi heti kosteuden ja tiesi mitä oli tapahtunut. Hän kääntyi lakimiesten puoleen ja sanoi: Kuinka kauan tämä sota lakimiesten ja liikemiesten välillä voikaan jatkua? Tämä loputon kenkiin sylkeminen ja kokispulloihin pissiminen!
